keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Super SNY

Heissulivei, näin Super Hessua lainatakseni... =)

Posti toi tänään kortin iki-ihanalta SNY:ltäni. Kiitos!
Heijastin tulee todella tarpeeseen. Se on kumma kuinka äitinä pitää huolen, että lapsukaisilla on heijastimia, mutta itse... Niin ja kuten kirjoitit SNY-ihanainen, Roosan kanssa ulkoillessa tämä tulee tarpeeseen. Aamut ja illat ovat jo niin pimeitä, että heijastinta tarvitaan.
Kävin viikonloppuna Kansalaisopiston käpypitsi-kurssilla ja tässä elämäni ensimmäinen käpypitsi työ. Pitänee tärkätä, että sen saa roikkumaan jonnekin. Vaikka joulukuuseen, tytöt kun ovat jo useana vuotena halunneet koristella kuusen vaaleanpunaiseksi, joten tästä olisi hyvä aloittaa ;)

Parin viikon iltapuhde oli joululahjaksi tarkoitettu kaulahuivi, mutta metsään meni...
Lanka oli alkujaan sini/puna/valkoista. Sellaista "lippulankaa" ja olin valinnut värin ystävälle joululahjaksi, sillä hän on aikamoinen maailmanmatkaaja, jonka lempi matkakohde on Yhdysvallat. No huivi tuli melko nopeasti valmiiksi (nopeamminkin olisi tullut, mutta jotenkin on tuo laiskuus iskenyt) ja kuten miltei aina, laitoin valmiin huivin likoamaan hetkeksi veteen ennenkuin pingoitin sen ja voi itku sekä hammasten kiristys... Punainen sekä sininen päästivät väriä niin, että valkoinen muuttui likaisen-harmaa-vaalea-lilaksi... Kyllä potuttaa.

Laitoin maahantuojalle reklamaatiota asiasta ja heiltä tuli nopea vastaus, jossa sanottiin "langan ideaalisen pesulämpötilan olevan 40 astetta, kylmemmässä tummat värit saattavat päästää väriä ja kylmässä vedessä liottaminen on ehdottomasti kielletty".

Olipa pakko vastata, että en todellakaan liottanut kylmässä vedessä vaan kädenlämpöisessä, joka on minun mittapuullani hyvin lähellä tuota 40 astetta ja tuo huivi oli vedessä enintään 15 minuuttia, joten vesi ei missään nimessä kerennyt jäähtymään. Varsinkin kuin tämä tapahtui pesuhuoneemme lattialämmitetyllä lattialla. No katsotaan mitä siihen vastaavat. En tiedä pitäiskö tuo huivi vielä laittaa yksinään pyörimään pesukoneeseen ja katsoa kirkastuisiko väri siitä. Sinäänsä ei mitään haittaakaan voi asian suhteen tulla, sillä huivista tulee korkeintaan tasaisemman värinen ja pesukonekaan ei voi siitä enempää kärsiä, koska uusi kone on jo odottamassa paikalleen kantamista, joten vanha voi sitten tehdä "viimeisen palveluksen" tässä tapauksessa ;)

No turha on kaatunutta maitoa itkeä ja parempi jatkaa uusiin neuleisiin. Huomenna, torstaina, on illalla nypläystä, perjantaina saa vain olla, lauantaina on viimeinen päivä käpypitsiä ja sunnuntaina... Viimeinkin vapaapäivä, pitkästä aikaa. Silloin ajattelin vain olla ihan omissa oloissani. Perheelle jotain todella helppotekoista syömistä ja itseni ajattelin asetella sohvan nurkkaan sekä ottaa ihan rauhallisesti. Tässä on ollut sellaista juoksua ja vaarallisia tilanteita jo useamman viikon niin tuo lepo tulee ihan tarpeeseen.

Hyvähän se on suunnitella tuota, sillä mitä todennäköisemmin tulee jotain muuta ja suunnitelmat muuttuu. Mutta näillä unelmilla mennään eteenpäin. Hyvää loppuviikkoa kaikille ja suuri kiitos sinulle SNY:ni =)

lauantai 14. syyskuuta 2013

Onni on...

Oma, ihana SNY =)

Kiitos ihanasta kortista ja jääkaappimagneetista =) Tuohon pöllöön tulee tyttöjen kuvat roikkumaan, sillä he ovat elämäni suurin onni :) Heidän uusimmat koulukuvansa kun tulivatkin juuri eilen tämän kirjeen kanssa. Miten osasikin tulla tämä juuri oikeaan aikaan piristämään.
Puolet perjantaista oli vietetty työkavereiden kanssa Espoon Bodomjärven läheisyydessä sijaitsevassa Kaisankodissa. Siellä vietimme hauskan urheilupäivän kisaillen kartanon kisoissa. Hauskaa oli ja tuli monta ylimääristä päivää elämään, sillä nauru raikasi sekä raitista ulkoilmaa piisasi :)

Kotona odotti ihana kortti SNY:ltäni ja sanon, että tämä Onni-pöllö kyllä tuotti onnea tänä päivänä ja rutkasti.
Tänään oli se koko viikon pelkäämäni harrastepäivä tyttöjen koululla. Yhdelle pöydälle laitoin esille valmiita sekä keskeneräisiä töitä, muutaman kirjan kanssa.
Toinen pöytä oli virkkaukseen.
Ja kolmas neulontaan.

Onni oli siinä, että kaikki oppilaat, jotka tulivat tutustumaan olivat aivan ihania sekä siinä, kun kaikki pöydät olivat täynnä niin aina oli lähellä aikuisia, jotka kerkesivät neuvomaan, kun vain ei kerennyt kaikkialle yhtäaikaa. Muutama tytöistä innostui niin, että eivät meinanneet lähteä seuraavaan tutustumis kohteeseen ja silloin annoin heille lankakerän mukaan. =D Neulontapöydässä oli viisi valmiiksi aloitettua neuletta jota sai kokeilla. Mutta suurin innostus oli virkkaukseen. Virkatun pätkänsä kun sai jokainen mukaan. Osa laittoi helmiä omiinsa koristukseksi, mutta useimmat olivat onnellisia virkattuaan ketjusilmukoita.

Hauskaa oli, mutta nyt ovat jalat ihan poikki eilisen ulkoilun ja tämän päivän seisomisen jäljiltä. jospa veisin Roosan lenkille ja sen jälkeen voinkin istua hetken sohvan nurkassa jatkaakseni jotain keskeneräistä työtä :)
Tässä vielä aamun maisemaa. Kyllä tämä syksy on ehdottomasti lempi aikaani. Näin mahtavia sumuja kun ei löydy, kun kunnon syysaamuisin.

Erittäin hyvää viikonloppua kaikille!

maanantai 9. syyskuuta 2013

Mistä tietää syksyn saapuneen?

Nyt on kuvailuinto kuumimmillaan. Kun maisema on erilainen on siitä saatava kuva. Koirulin kanssa lenkkeillessä tulee tälläinenkin maisema eteen. Taustalla Vantaan Vauhtikeskus ja edessä kiven/kallion murskausta Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa =)

Tuo maisema oli niin pakko kuvata.
Muutama ilta myöhemmin oli miltei samassa kohdassa näin kaunista aurinkosadetta.

Mutta mistä tietää syksyn saapuneen???
Villakoirien radikaalista invaasiosta. Hurtsikan joka syksyinen karvanlähtö aika on taas täällä. Aamulla lakaistu lattia on illalla taas valkoisenaan neidin karvoista. Se reppana kun taitaa joka syksy aloittaa aluskarvan kasvattamisen aivan liian aikaisin ja sitten kun tuo lämpötila taas nousee lähtee aluskarvaa sellaisina tuppoina, että apua. Mietin eilen, että jospa tuon Roosan risteyttäisi lampaan kanssa olisi villalanka varasto taattu pitkäksi aikaa ja kun olisi itsenäinen karvanlähtöaika niin ei tarvitsisi kerimisestä välittää =D

KyJy on miltei yhtä paitaa valmiimpi. Osat tuli valmiiksi viikonloppuna vielä pitäisi koota ne. Onneksi siinä ei ole kuin etu- ja takakappale, joten kasaaminen on helppoa.

Viikonlopun pelkokerroin tulee olemaan tyttöjen koulun harrastemessut. Minä menin ilmoittautumaan oman harrastukseni esittelijäksi eli neulontaa ja virkkausta. Mutta kun on mieletön esiintymiskammo niin saa nähdä mitä siitä tulee. Oppilaat, joille menen käsitöitä esittelemään harrastuksena on ala-aste-ikäisiä eli suunnitelmissa on ottaa mukaan valmiita töitä, keskeneräisiä töitä ja paljon lankaa seka virkkuukoukkuja ja puikkoja. Ajattelin aloittaa muutaman ainaoikein neuleen, joita lapset saavat jatkaa ja sitten jos haluavat niin saavat virkata ketjusilmukoita ja niistä sitten yksinkertaisen rannekorun. Montaa minuuttia yhdellä oppilaalla ei ole aikaa yhteen harrastukseen tutustumiseen, joten mitään suurta heitä ei voi laittaa tekemään.  Saa nähdä miten tässä käy. Toivotaan parasta ja odotetaan pahinta ;)

Hyvää viikonjatkoa kaikille!

tiistai 3. syyskuuta 2013

Hän on täällä tänään...

Tai ainakin syyskuun SNY-paketti! En edes tajunnut syyskuun alkaneen ennekuin oli jo paketista saapumisviesti kännykässä =)

Eipä peremmin voinut kuukausi alkaa. Paketista löytyi kaksi kerää Nalle kesäkimppu lankaa, Pandan Kinuski Muru suklaalevy, valkoinen karhu teetä ja kaunis kortti. Kiitos SNYni =D

Aivan kuten kirjoitit, kyllä on kesäkimpussa syksyiset värit. Ja tee pääsee heti huomen aamulla maisteltavaksi. Kerron kyllä mitä mieltä olin :)

Suuren suuret kiitokset paketista. Tuo lanka kylllä jo huutaisi päästä puikoille, vaikka monen monta työtä on vielä kesken... Mutta katsotaan mitä viikonloppu tuo tullessaan.

Erittäin hyvää viikon jatkoa kaikille!